Meidän mummolan pihalla kasvoi taikapihlaja. Ensisilmäykseltä se näytti ihan tavalliselta pihlajalta, mutta kyllä me mummon kanssa tiesimme, että se oli aivan erityinen pihlaja. Pihlajassa nimittäin kasvoi omenia ja päärynöitä!
Niitä me sitten saimme ihmetellä ja poimia mummolakäynneillä.
Minulle taikapihlaja on jäänyt edustamaan sitä, miten arjestakin voi löytää (ja siihen tuoda!) taikaa; elämän pieniä iloja. Tällä hetkellä yksi tällainen iloa tuova asia elämässäni on käsillä tekeminen eri muodoissaan; vaikka itse näpertely on joskus tuskaista, lopputuloksen näkeminen tuntuu aina pieneltä ihmeeltä.
Tässä blogissa aion jakaa ideoita, valmiita tuotoksia ja DIY-ohjeita eri askarteluihin. Erityisesti tykkään neuloa, ommella saumurilla ja sommitella milloin mitäkin lehtileikkeitä. Tervetuloa mukaan seuraamaan, millainen blogi tästä muodostuu!
Onnistuisiko kommentin lähettäminen kolmannella yrittämällä......ihana Anni ja ihana mummo!
VastaaPoistaKivaa! Mie tulen toisteki lukemaan. t.Hanna (tätisi kaima ;)
VastaaPoistaTervetuloa vaan! :)
VastaaPoistaOlipa ihana blogi. Rupean lukemaan tätä oikein suurennuslasin kanssa, vaikka yleensä kissat eivät osaa lukea. Tämä kissa on hyvin kiinnostunut itsensä kehittämisestä, myös lukemisessa. Käsityöt on liian vaikeita tehtäväksi, mutta helppoja katsella.
VastaaPoista